”Jään tänne ikuisesti. En voinut jäädä. Mutta hetki jäi minuun ikuisesti.”*

Kuunteleminen hiljaisuudesta käsin ilman omaa sisäistä kaikua on vaikeaa, mutta palkitsevaa. Ihmisen ego ja vilkas mielen liike pyrkii sisäänrakennettuna vaientamaan hiljaisuuden. Ihminen voi harjoittelemalla oppia hiljaisuuden kuuntelemista. Kuuntelemme vain häviävän pienen osan meille osoitetusta puheesta. Aidosti kuunteleminen on mahdollista vain omasta hiljaisuudesta käsin.

Tällaisen ikuisesti mieleenpainuvan hetken voi kohdata luonnon hiljaisuudessa. Minä kohtasin oman pyhän hetkeni suomaisemassa. Humisevat männyt, kaunis hiljainen maisema järvelle, sudenkorentojen tanssi, kuikat taustalla. Koin hiljentymiselle metsärauhan isojen mäntyjen turvaisassa suojassa. Hetki oli täydellinen, pyhä ja syöpyi sydämeeni ja kehomuistiini. Luonto tarjoaa parastaan antaen viipyilevän rauhan ja rentouden tunteen koko kehoon.

Luonnon lumoa

Luonto, hiljaisuus ja kaunis maisema järvineen tekee ihmiseen vaikutuksen. Luontomatkailu lisääntyy koko ajan ja hektinen maailma kaipaa vastapainoksi pysähtymistä. Luonto tarjoilee pysähtymisiä ja tekemisen tila vaihtuu olemiseksi. Luonnossa liikkujat kuvailevat myös riittävyyden ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Luonto hyväksyy meidät sellaisena kuin olemme. Luonto myös yhdistää ihmisiä. Mykistymme yhdessä luonnon kauneuden ja hiljaisuuden äärellä. Aika menettää merkityksensä. Luonnossa irrottautuu suorituksia vaativasta yhteiskunnasta. Luonto johdattaa meidät lempeään tapaan havainnoida kauniita yksityiskohtia ja päästä luovuuden tilaan, jossa oivalluksia syntyy. Saamme kenties viimein ratkaistua vaativan asian tai asiat saavat uudet mittasuhteet vietettyämme aikaa metsässä tai veden äärellä. Kanssaeläjät kokevat ehkä uudesti syntyneen, virkistyneen ihmisen tulevan metsäretkeltä. Luonto ja hiljaisuus vaikuttavat tunteisiimme, kun vietämme siellä aikaa ja annamme luonnon tuoda rentouden ja olemisen tilan. Luonto lumoaa ja vangitsee omaan elämykselliseen maailmaansa.

Erämaan sydämessä

Suomi tarjoaa näitä luonnon helmiä, kunhan ne tulevat löydetyksi. Eräs niistä on Marja Hakkaraisen Keskisuomessa Kinnulassa sijaitseva Riistaravintola Pikku Peura. Se sijaitsee ”erämaassa”, mäntymetsän siimeksessa Lestijärven rannalla. Valkeisen rannalla Metsäpeuranmaan Metsähallituksen entinen opastuskämppä järjestää ruokaelämyksen vaikkapa Korsukylässä tai Karhunpiilolla, laavulla tai kodassa toiveiden mukaan. Juhlatilassa tarjoillaan tilauksesta makuelämyksiä erähenkeen metsän ja veden riistasta. Riistaravintola on kaunis ja tunnelmallinen monenlaisten tapahtumien, kokousten ja pitojen tilana. Talo on kuin osa erämaaluontoa. Isot ikkunat järvelle päin, tunnelmallinen tila. Luonto on kaikessa pääosassa. Marja luo osan tunnelmasta. Tarinankertojana Marja kertoo niin metsäpeuroista kuin talon historiasta. Yrittäjä luo aina omannäköisensä miljöön. Marja on yrittäjänä kylän hengetär, joka pitää yllä yhtä harvoista kylän lounaspaikoista ja pitää yllä yhteisöllistä kyläkulttuuria omaleimaisen Riistaravintolan ohessa. Riistaravintola Pikku Peurassa on haluttu säilyttää aitous. Luonto ei vaadi ympärilleen muuta kuin puitteet, joissa erämaan henki ja luonnon kauneus, hiljaisuus pääsee oikeuksiinsa.

On tutkittu erämaaretkeilyn vaikuttavan ihmisen arkielämään lisääntyneenä itseluottamuksena, muuttuneina näkökulmina, sosiaalisina suhteina sekä mielen selkeytymisenä (Pohl ym. 2000).

Inspiroiva luonto

Marja Hakkaraista villi erämaaluonto on inspiroinut kehittämään yhteistyössä muutaman luontoyrittäjän kanssa Visit Finland kärkituotepalkinto 2018 palkitun ohjelmapaketin matkailijoille- ”Pulahdus erämaan syliin”. Palkinto on osoitus luonnon yhä lisääntyvästä vetovoimasta. Kun riistaravintolayrittäjä, saunahemmottelija Minna Helminen ja Karkausmäen Kammarin yrittäjä Jenni Numminen sekä metsäjoogaohjaaja Päivi Hakkarainen pääsivät yhteistyössä ideoimaan – syntyi Pulahdus erämaan syliin. Luonto inspiroi luovuuteen. Hiljaisuus antaa ihmiselle enemmän kuin voi rahassa mitata. Yhteistyö maaseutuyrittäjien kanssa voi tuoda enemmän kaikille yrittäjille, kuten palkinto osoittaa. Lomasta saa kehitettyä hyvin monipuolisen. Vaeltaminen villissä erämaaluonnossa voi tuoda juuri tarvittavan vapauden, itsenäisyyden ja vahvuuden kokemuksen. Mieli saattaa luonnossa vaeltaessa käsitellä elämänvaiheeseen tai tärkeisiin päätettäviin asioihin liittyviä seikkoja. Päivän vaellusretken jälkeen luonnon armollisuus ja seesteisyys antaa tilaa ajatukselle. Riistaravintola Pikku Peurasta voi tehdä päiväretken Salamajärven kansallispuistoon. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat viidessä vuodessa tutkimusten mukaan tuplaantuneet (Konneveden seminaari 2017-info kävijämääristä).

Karkausmäen kammarissa juttelimme Marjan ja Jennin kanssa yhteistyön ja luontomatkailun merkityksestä nykyihmiselle. Sen arvo ymmärretään yhä enemmän ja reittien merkitseminen ja niiden huoltaminen on ajan teemana (esteettömät reitit, digitalisaatio luontopalveluissa, erilaiset luontohankkeet; pitkospuita uusitaan ja reitit kunnostetaan, luontoa suojellaan ja samalla matkailijan ja luonnon yhteys huomioidaan). Kinnula on järvisuomea parhaimmillaan. Mutta miten matkailija löytää nuo Suomen aidot, kauniit helmet ilokseen? Maaseutuyrittäjillä on paitsi omaa markkinointia kotisivuillaan, myös yhteiset Matkamaalle.fi verkkosivut, mistä turistit ja matkailijat löytävät haluamansa majoituspaikat, tapahtumat, aktiviteetit ja omat unelmalomansa. Matkamaalle.fi on myös yhteistä toimintaa ja edunvalvontaa jäsenilleen, maaseutuyrittäjille.

Luonnon terveysvaikutukset

Nykyihminen elää jatkuvassa ärsyketulvassa. Tehokkuusvaatimukset ja tahti työmarkkinoilla sekä elämänmenon rytmi vaativat palautumista. Ihminen palautuu levossa. Lepoa on kuitenkin vaikea saada riittävästi, koska mieli on jo menossa seuraavaan paikkaan ja prosessoi jatkuvasti. Pysähtyminen ja elämän hidastaminen on vaikeaa.

Oman kokeman mukaan puoli päivää luonnossa toi itselleni oivalluksia ja ratkaisuja elämän suuriin päätöksiin ja ongelmanratkaisuun enemmän kuin niiden pohtiminen puoli vuotta erilaisten tekemisten äärellä kotona prosessoiden. Mitä se nykyihmiselle ja työyhteisöille tarkoittaa? Luonto tarjoilee lyhytkestoisen ratkaisun elpymiseen ja arjen voimautumiseen. Luonnossa saa sekä fyysiset, psyykkiset hyvinvoinnin vaikutukset ja onnellisuus kasvaa mielihyvähormoneiden aktivoituessa.

Luonnossa olemisen terveysvaikutukset on tutkittu tulevan jo 10 minuutissa verenpaineen laskuna. 20 minuutin jälkeen mieliala kohenee. 60 minuutin jälkeen tarkkaavaisuus lisääntyy. 2 h metsäretken vaikutuksesta elimistön puolustusmekanismit elpyvät. 5 h saa aikaan positiivisten tunteiden lisääntymisen, mikä on tärkeä tieto uupuneille ja masentuneille. Kolmen päivän luontoretki tekee jo ihmeitä. Elimistön puolustusmekanismit vahvistuvat. Syöpää ehkäisevien proteiinien määrä lisääntyy. Stressihormonien määrä vähenee. Veren sokeriarvot tasaantuvat. Kohonnut verenpaine laskee. Masennuksen ja väsymyksen tunne vähenee. Elinvoimaisuuden tunne lisääntyy. (Lee ym. 2010)

Luonnossa lumoutumista ja elvyttävän luontokokemuksen piirteitä

Itselle sopiva ympäristö ja luonnossa oleva mielipaikka tuo tuttuuden, turvallisuuden, rentouden kauneuden kokemuksen myötä luontoyhteyden. Vihreä kasvillisuus ja vesielementit voivat olla itselle sopivia ympäristöjä.

Arkipäivästä voi irtautua siirtymällä luontokohteeseen, jolloin saadaan arjesta poikkeava kokemus; etäisyyden tunne huoliin, vaatimuksiin ja kiireeseen. Tekemisestä siirrytään olemiseen.

Luonnossa lumoudutaan ja tarkkaavaisuus kiinnittyy tarkoituksella tai tahattomasti ympäristöön; uppoutumisen tunne, koko muu maailma tuntuu katoavan ja luonnonympäristön kauneus saa ansaitun arvostuksen.

Olemisen ja rauhoittumisen mahdollisuus herkistää aistit, jolloin saavutetaan tietoinen, hyväksyvä läsnäolo, mielen luontainen tyhjentyminen tai hidas kokemus ja riittävyyden tunne.

Jatkuvuus, joka savutetaan vuodenaikojen, säätilojen vaihtelun ja rytmisyyden kokemisella. Paikan/ja tai maiseman ulottuvuudet osana luonnon suurta kokonaisuutta; oman olemassaolon ja luonnon väliset mittasuhteet; maiseman jatkuminen voi herättää mielikuvituksen

Yhteys luontoon luo ainutlaatuisuutta, joka ilmenee hyväksytyksi tulemisen tunteena ja kiitollisuuden kokemuksena.

Metsämieli; Mielen ja kehon taskukirja (Kaplan 1989, Salonen 2005)

*Tankaruno, A.Karhu-Courmier

Kirjoitus: Vuokko Isokorpi; https://www.vuokkoisokorpi.com

Kirjoittaja yhdistää lempeästi luontoa ja sen antimia, läsnäoloa, liikettä ja yhteyttä.

Kuvat:  Pikku Peuran kotisivut

www.pikkupeura.fi