Matka maalle -blogi: Anna Ahti ahvenia

Artikkelit

Kalamiehen mielenlaatu

”Kalastus ei ole niin paljon kalojen saamista kuin mielentila ja ihmissielun houkutin virkistyksen pariin. Kalamiehellä tulee olla mietiskelijän mielenlaatu, sillä tärppien välillä kuluu useasti pitkäkin aika. Nuo välikaudet säteilevät kärsivällisyyttä, itsekuria ja tyyntä harkintaa.”

Kalastus luontokokemuksena

Miksi joku menee kalaan ja viettää aikaa tuntia järvellä kalastaen hiljaisuuden vallitessa? Päätin tutkia voisiko kalastus tuoda iloa vaikkapa asiaa tuntemattomalle maaseutumatkaajalle. Huomasin, että kalastus on monille mielentila, jossa saalis on sivuseikka. Onkiminen rentouttaa. Vesi, talvinen jää ja lumi sekä luonto voimauttavat ja antavat energiaa. Tunnelma kalastukseen liittyen voi olla ainutlaatuisen mieleenpainuva. Juuri silloin kun kala tarttuu syöttiin, auringon säteet osuvat kalaan ja kalan kaunis väritys saa auringon säteistä taikaa. Luonto ei ole koskaan ihan hiljainen. Milloin lintu laulaa, milloin kuuluu puiden humina tuulessa. Vesi liplattaa ja tuuli saa laineet tyrskyämään vasten rantakallioita. Siima viuhuu. Keskittyminen kohoon on meditatiivista. Yhtäkkiä koho pulahtaa veteen ja kala on koukussa. Siitä voi seurata kulinaristinen herkkuateria. Kalan valmistus savustushetkineen tulen loimutessa on jo sinänsä kokemus, ja kun siihen yhdistyy yhdessäolo hyvässä seurassa, on luontokokemus parhaimmillaan.

Oma suhteeni kalastukseen on peräisin lapsuudesta. Martti-taata oli lohenviljelijä ja kalamies. Hän paitsi kalasti ja viljeli kala-altaissa kaloja, myös savusti niitä luolamaisessa savustustilassa. Hän osasi riimitellä kalarunoja ja kertoa tarinoita kaloista. Innostuinkin tekemään haastattelun taatani kalaharrastuksesta kymmenen vanhana. Kohta sen jälkeen Martti kuoli – onnellisena kalastuksen äärellä tehdessään jäähän pilkkiavantoa.

Kalastustavoissa on tyyliä – haluaisitko olla oikea kalastajatar, vesien neitoperhonen?

Olen törmännyt kalastusteemaan tämän jälkeen eri tilanteissa elämäni varrella. Ystävättäreni mies lähti aikoinaan päiväkausiksi perhokalastamaan. Saalista niiltä reissuilta ei tuotu. Aikaa kului reissuissa ja niiltä ei ollut kiire kotiin. Perhokalastus ja kalat kaikessa kauneudessaan tuovat elämään sekä rentoutta että kauneutta. Perhokalastus voi olla jollakin herrasmieskalastusta, jossa perho valmistetaan, sillä kalastetaan ja kala palautetaan takaisin vahingoittumattomana veteen. Perhot ovat toinen toistaan mielikuvituksellisempia, todellista käsityötä ja jopa taidetta. Niihin liittyy tarinoita.

Perhon tekemistä suunnitellaan hartaasti. Linnun sulka voidaan yhdistää henkilökohtaiseen taikahiukseen tai muuhun esineeseen. Kun sillä saadaan kala, tehdään merkintä päiväkirjaan ja yhdistetään perho ja kala tarinaan. Saatetaan tehdä perhotaulu, missä on tarina kustakin perhosta siihen liittyvine tunnelmineen, muistoina elämyksellisistä kalastushetkistä. Tarinat muistuttavat tunteista, tunnelmista, aistimaailman kokemuksista ja niistä elämyksistä, mitä reissuissa on koettu.

Perhokalastus sopii hyvin myös naisille, koska silloin asiaan ei sotketa kalan käsittelyä ja perkaamista. Nainen voi olla oikea kalastajatar, vesien neitoperhonen. Esimerkiksi Katri Helena on innokas pilkkijä ja perhokalastaja. Luonto tuo monelle tervetullutta vastapainoa. Yksinkertaisimmillaan kalastus tuo ihmiselle parempaa luontoyhteyttä.

Verkkokalastuksella tavoitellaan eri kokoisia kaloja riippuen silmäkoosta. Kun silmä on 50-60 mm tavoitellaan yli kolme kiloisia kaloja. Verkkoon voi tarttua silmäkoosta riippuen, milloin hauki, lohi, siika, made, ahven tai särki.

Näin alkuun: välineet, luvat ja kalastusalueet

Miten aloittelija pääsee kalastamisen makuun? Millaista välineistöä tarvitaan? Sopiva starttiin on esimerkiksi pilkkivapa, jossa jo ohut siima valmiina sekä yksi pystypilkki ja yksi tasapainopilkki (molemmat vaikkapa ahvenia varten). Sitten purkki kärpäsen toukkia. Itselläni on Rapalan aloituspaketti pilkkisetti, missä pilkkionki, siima ja jigi sekä pilkkijakkara. Kesäksi kalastuskirpputorilta löydetty virveli ja teleskooppi mato-onki.

Infoa, vinkkejä ja ohjeita kalastusharrastukseen ja sen aloittamiseen saat alan kirjallisuudesta ja esimerkiksi Kalatalouden Keskusliiton www.ahven.net  ja www.fishinginfinland.fi -sivuilta (mm. kalastusalueet ja kalastusluvat) sekä Kalastus.com -sivuilta.

Kalatarinat ja yhteiset kokemukset kruunaavat kokonaisuuden

Kansanperinteessä on monia kaloihin liittyviä henkiolentoja. Ahti oli vedenhaltija, joka auttoi kalastajia. Lapsia peloteltiin ennen ilkeämielisestä vedenhaltijasta näkistä. Veen Emonen eli veden emo oli kalastajia auttanut vedenhaltija, samoin Vellamo. Vetehinen taas oli vesihirviö. Nykyään erämiehet laavulla kertovat yhteisiä kokemuksiaan siitä, miten hyvään erätapaan on kuulunut miespolvesta toiseen pyytää anteeksi saaliilta, että se on pyydetty. Ja vastaavasti kiittää metsänhenkeä tai muuta henkiolentoa saaliista. Jopa nuotiokahvilla ensimmäinen kuppi heitetään luonnolle, kiitollisena siitä, että saa nauttia luonnosta ja sen antimista. Hyvään erätapaan kuuluu myös se, että otetaan vain se mitä tarvitaan. Esimerkiksi kiitetään kalasaaliista ja vapautetaan loput mitä ei tarvita.

Kalajuttujen ympärille voi kytkeä monenlaista tavoitetta, elämystä ja draamaa. Gastronomian ystävä voi käydä ostamassa hyvän Riesling-viinin ja lähteä sitten kalastamaan romanttiseen juhla-ateriaan sopivaa kalaa. Juhlavalla kala-aterialla tehdään vaikutus toiseen osapuoleen. Toisaalta kalatarinat antavat osviittaa myös päinvastaisesta. Mies käy kalastamassa ja tuo mielitietylleen hienon kalasaaliin perattavaksi. Itse hän lähtee sitten pelaamaan kavereidensa kanssa jalkapalloa. Palatessaan tulee hämmennystä, kun vastassa ei olekaan romantiikkaa. Kaloja perannut ystävätär on kadottanut romantiikan kalojen perkuuseen ja toiveikas mies saakin tyytyä kalasoppaan.

Kalastaja kertoo myös tarinan ”tanssiahvenesta.” Ahven käy syöttiin. Kalastaja ilahtuu. Hänpä ottaa ahvenen mukaan lavatansseihin. Tanssiessaan tangoa ahven sitten sätkii takin taskussa. No, tokkopa tuo tekee vaikutusta kovin moneen tai vaikutus voi olla päinvastainen.

Kalastajalle ei toivoteta hyvää onnea vaan – kireitä siimoja!

Kirjoitus: Vuokko Isokorpi;  https://www.vuokkoisokorpi.com/

Kirjoittaja yhdistää lempeästi luontoa ja sen antimia, läsnäoloa, liikettä ja yhteyttä.

Kuvat: Ari Tirkkonen, Kuusamo; artikkelin alun ahvenkuva: Lomalaidun ry/Tiina Perämäki

_______________________________________________

Kalastelemaan Keski-Suomeen talvisille kevätjäille tai kesäisille rannoille

Käytännössä kaikki Matkamaalle.fi -palvelun yritykset sijaitsevat kalaisien vesien äärellä tai tuntumassa suomalaisessa luonnossa ja maaseudulla.

Keski-Suomessa Tarvaalan tilan rantojen Vuosjärvi on kalastajien unelmajärvi. Saaliskaloja ovat mm. hauet, kuhat, järvitaimenet ja muikut. Voit osallistua isäntäväen mukana esimerkiksi uisteluun tai kalastella omatoimisesti. Jakolan tilalla oleskellessa pääsee kalaan ja mato-ongelle Karankajärvellä ja Hepolammella. Hyvät perhokalastuspaikat löytyvät Karajoesta ja Heijostenkoskelta. Tarvittavat kalastusluvat ovat saatavissa Jakolan tilalta.

Varjolan matkailutila tarjoaa päivää pilkillä, koskikalastusta Kuusaankoskella sekä järjestää vetouistelu- ja jigitysretkiä Vatiajärvelle ammattitaitoisen oppaan kanssa. Huikon Kartanolla on upeat kalavedet omassa rannassa. Myös koskikalastukseen löytyy mahdollisuuksia aivan lähietäisyydellä. Vesi-alue koostuu useista järvistä, joten erilaisille vesiaktiviteeteille on rajattomat mahdollisuudet. Marja- ja matkailutila Salvian luonnon läheisyys antaa mainiot mahdollisuudet kalastamiseen; esimerkiksi saaren suojaisassa kupeessa voi talvella narrata kaloja.

Ja matkallasi Keski-Suomeen monia mukavia poikkeamis- ja majoituspaikkoja: katso lisää www.matkamaalle.fi